Haittaako hengästyminen?

Liikkumista ei pidä lopettaa hengenahdistuksen pelossa.

Kuvateksti
Ihminen hengästyy helposti, jos kunto on huono. Kuva iStock

Terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat usein selvittämään potilaalla rasituksessa alkavan hengenahdistuksen syitä. Arviolta joka neljännen sisätautipoliklinikalle tulevan potilaan yhtenä oireena on hengenahdistus.

Hengästyminen ja rasitushengenahdistus ovat tyypillisiä sydän- ja keuhkosairaiden oireita. Keskivartalolihavat hengästyvät usein normaalia herkemmin, mikä on todellinen elämänlaatua heikentävä ongelma. Vähäisestä liikkumisesta eli huonosta fyysisestä kunnosta johtuva hengästyminen on myös yleistynyt.

Kirjauutuudessa Miksi hengästyn? kliinisen fysiologian emeritusprofessori Anssi Sovijärvi selvittää, mistä kaikista syistä hengästyminen voi johtua ja mitä asialle voi tehdä.

– Ilmiö on ajankohtainen, koska kansalaisten painoindeksi jatkaa kasvuaan ja lihavuudesta on tullut epidemia. Suomalaisten liikkuminen on vähentynyt, millä on hengästymisen ja nopean väsymisen lisäksi hyvin paljon muitakin terveydelle haitallisia vaikutuksia.

Kirjassa kuvataan, millä mekanismeilla huonokuntoinen hengästyy ja miten elimistö kokee hengästymisen. Lisäksi kirjassa kerrotaan, millä tavoin liikuntaharjoittelu korjaa ongelman.

– Liikkumista ei tule lopettaa hengenahdistuksen pelossa. Sen sijaan kannattaa harjoitella sopivasti niin, että kynnys saada hengenahdistusta nousee.

Emeritusprofessori muistuttaa, että liikuntaharjoittelulla on lukuisia edullisia vaikutuksia elintoimintoihin, mutta oikein mitoitettuna ei lainkaan haitallisia.

Hengästymisestä tai rasitushengenahdistuksesta kärsivää professori neuvoo tutkituttamaan itsensä tai tutkimaan omaa tilaansa yksinkertaisista asioista: olenko vyötärölihava, onko painoni noussut nopeasti, liikunko liian vähän tai onko minulla jokin sydän- tai keuhkosairaus.